Kansainvälisellä kaupalla ymmärretään valtion rajat ylittävää kaupankäyntiä. Kansainvälinen kauppa on runsaasti lisääntynyt vapaakauppasopimusten ja globalisaatiokehityksen myötä. Kansainvälisen kaupan haitoista ja hyödyistä keskustellaan paljon, eikä siitä ole yksimielisyyttä. Erityisen kiistanalainen kysymys on se, kuinka kansainvälinen kauppa hyödyttää köyhempiä maita. Kansainvälisen kaupan vastustajat vetoavat siihen, että tämä on keino, jolla rikkaat maat hyödyntävät köyhien maiden luonnonvaroja, eikä se juurikaan hyödytä kaikkien köyhimpien maiden taloutta. Kansainvälinen kauppa voi olla esimerkiksi rikkaiden teollisuusmaiden välistä kaupankäyntiä tai kauppaa rikkaiden ja köyhien maiden välillä. Euroopan Unionin maiden välinen kauppa ei ole kansainvälistä kauppaa termin perinteisessä merkityksessä, sillä EU:ssa vallitsevat sisämarkkinat.

Kansainvälinen kauppa on pääasiassa raaka-aineiden ja teollisuustavaroiden kauppaa. Raaka-aineita viedään köyhemmistä maista teollisuusmaihin ja teollisuustavaroita teollisuusmaista köyhempiin maihin. Kansainvälistä kauppaa mitataan viennin ja tuonnin arvolla. Tärkein kansainvälisen kaupan indikaattori on kauppatase. Kauppataseella viitataan vietyjen jaa tuotujen tavaroiden erotukseen. Kun kauppataseella mitataan tavaroiden kauppaa, niin vaihtotaseella mitataan kansantalouden ulkomaisten liiketoimien tasapainoa. Mikäli tuonti on huomattavasti suurempaa kuin vienti, tämä voi tuottaa maalle ongelmia. Tässä tapauksessa maasta lähtee pois rahaa enemmän kuin sinne tulee. Tämä ei kuitenkaan ole ainoastaan kehitysmaiden ongelma, vaan myös monella länsimaalla on ollut tai on alijäämäinen kauppatase.

Mitkä maat hallitsevat kansainvälistä kauppaa?

Suuret talousmahdit pyörittävät kansainvälistä kauppaa. Monet Euroopan ja Aasian maat sekä Pohjois-Amerikka ovat kansainvälisen kaupan keskiössä. Eurooppalaisista maista erityisesti Ranska ja Saksa ovat tärkeitä tekijöitä kansainvälisessä kaupassa. Japani on ollut vuosikymmenet yksi merkittävimmistä kansainvälisen kaupan toimijoista. Viime vuosina myös muut Aasian maat ovat huomattavasti kehittyneet taloudellisesti, esimerkkinä Intia ja Singapore ja Kiina. Katsommekin seuraavasti millä tavalla Kiina esiintyy kansainvälisessä kaupankäynnissä. Afrikan noususta kansainvälisessä kaupassa on puhuttu, mutta ainakin toistaiseksi vain muutamat Afrikan maat ovat merkittäviä tekijöitä kansainvälisessä kaupassa. Etelä-Afrikka on yksi BRICS-maista, eli nousevien talousmahtien yhteenliittymästä.

1900-luvulla Yhdysvallat on ollut kansainvälisen kaupan johtavin maa. Maa on ollut merkittävä vapaakaupan puolestapuhuja, nykyinen presidentti Donald Trump puhuu kuitenkin usein varsin kriittisesti vapaasta maailmankaupasta. Parhaillaan käynnissä ovat neuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä vapaakaupasta. Yhdysvaltojen tärkeimmät kauppakumppanit ovat Kanada, Meksiko, Iso-Britannia ja Kaakkoisaasia. Monelle maalle Yhdysvallat on tärkein vientimarkkina-alue. Yhdysvallat on pyrkinyt pitämään yllä haluamaansa maailmanjärjestystä osittain myös kansainvälisen kaupan kautta. Solmimalla kauppasuhteita se on luonut riippuvuussuhteen monen maailman maan kanssa. Useille pienille maille suhteet Yhdysvaltoihin ovatkin taloudellisista syistä erittäin tärkeät, ja näin ollen maat pyrkivät ylläpitämään hyviä suhteita.

Kiina ja Venäjä kansainvälisessä kaupassa

Kiinan talous kasvaa vuosittain erittäin paljon. Kiinasta on myös tullut erittäin tärkeä tekijä maailmantaloudessa. Kiinalaiset tuotteet ovat vallanneet useat markkinat. Kiina pystyykin olemaan ylivoimainen etenkin tuotantokustannuksissa. Kiinalaisilla tuotteilla on usein kyseenalainen maine laatunsa vuoksi, mutta monella alalla kiinalaiset tuotteet ovat korkealaatuisia. Kiina on pyrkinyt luomaan kontakteja ja solmimaan sopimuksia eri aloilla ympäri maailmaa. Esimerkiksi Afrikassa kiinasta on tullut tärkeä taloudellinen tekijä. Suuria infrastruktuurihankkeita onkin tehty Afrikassa Kiinan johdolla. Myös Euroopassa Kiina pyrkii saamaan jalansijaa, mutta moni EU-maa on suhtautunut hieman skeptisesti Kiinan voimakkaaseen läsnäoloon Euroopan markkinoilla

Venäjä on erittäin suuri ja mielenkiintoinen markkina-alue. Useat suomalaisyrityksetkin ovat kokeilleet Venäjän-kauppaa tai toimivat maassa. Venäjä on erittäin merkittävä öljyn- ja kaasuntuottaja. Monille Euroopan maille Venäjältä tuodaan valtaosa sinne tuodusta öljystä. Venäjän ongelmana maailmankaupassa onkin se, että se on vahva vain harvoilla aloilla. Öljyn- ja kaasuntuotannon lisäksi maa vie paljon puolustustuotteita ympäri maailmaa. Muussa teollisuustuotannossa Venäjän vienti on usein vähäisempää. Venäjän talous onkin erittäin suhdanneherkkä, öljyn hinnan lasku vaikuttaa huomattavasti maan taloudelliseen tilaan. Venäjällä on erittäin paljon potentiaalia, sen valtava väestö, joista moni on hankkinut erinomaisen koulutuksen, on maan voimavara. Ongelmana edelleen on se, että varsin moni hyvin koulutettu venäläinen muuttaa ulkomaille töihin.